Maaperätiede: Biotoopit, Maalajit, Maannokset, Pedologia, Suo, Maaperän pilaantuminen, Hiekka, Maannos, Tunturiniitty, Sora, Biotooppi, Lössi

 
9781231937952: Maaperätiede: Biotoopit, Maalajit, Maannokset, Pedologia, Suo, Maaperän pilaantuminen, Hiekka, Maannos, Tunturiniitty, Sora, Biotooppi, Lössi
From the Publisher:

Lähde: Wikipedia. Sivut: 30. Luvuissa: Biotoopit, Maalajit, Maannokset, Pedologia, Suo, Maaperän pilaantuminen, Hiekka, Maannos, Tunturiniitty, Sora, Biotooppi, Lössi, Moreeni, Savi, Kosteikko, Ikirouta, Bentoniitti, Kalkkimaannos, Jedoma, Tunturikangas, Tunturien hiekkapaljastuma, Huokoisuus, Podsoli, Maalajite, Biopuhdistus, Lapinvuokkokangas, Liete, Maaperänsuojelu, Maan suolaantuminen, Latosoli, Gumbosavi, Tunturien heinäkangas, Anturamaa, Humus, Mustamulta, Piimaa, Maan tiivistyminen, Rikastumiskerros, Nitrifikaatio, Maaperän nesteytyminen, Alvari, Devonihiekkakivi, Alppiniitty, Terra rossa, Hete, Harjusora, Avainbiotooppi. Ote: Suo on kasviyhdyskunta, jonka kasvien jäännöksistä muodostuu suoturvetta. Geologiassa suo määritellään suokasvien maatumisesta muodostuneeksi turvekerrostumaksi, jonka paksuus on yli 30 senttimetriä ja tuhkapitoisuus alle 40 %. Biologisen suomääritelmän mukaan suo on sellainen maastokuvio, jossa kivennäismaata peittävä orgaaninen maalajikerros on turvetta tai jonka aluskasvillisuudesta 75 % on turvetta. Kolmen neljäsosan vaatimus perustuu A. K. Cajanderin metsätyyppioppiin, joka on pitkään ollut Suomen metsä- ja myös suoluokittelun perustana. Metsätieteellisiä soita puolestaan ovat geologiset suot ja biologiset soistumat, mutta myös alle 20 hehtaarin laajuiset suot. Suo kasvaa paksuutta joitakin millimetrejä vuodessa. Suomessa paksuuskasvu on useimmiten noin 0,5 mm vuodessa, tosin vaihteluväli on 0,2-4,0 mm. Turvetta syntyy eniten pohjoisilla alueilla, koska hajoaminen on hitaampaa kylmissä ja kosteissa ympäristöissä. Turpeessa on hajoamistilassa olevien kasvijäännösten rakenne suureksi osaksi säilynyt. Niistä voidaan usein määritellä, mihin kasvisukuun tai jopa -lajiin ne kuuluvat. Soita muodostuu vesien umpeenkasvamisen, tulvamaiden ja tulvattoman metsämaan soistumisen sekä merenrannikoilla maankohoamisen seurauksena. Suot ovat biodiversiteetiltään rikkaita ekosysteemejä ja monesti suosittuja retkeilyalueita. Maailmassa on soita n...

"Sobre este título" puede pertenecer a otra edición de este libro.

(Ningún ejemplar disponible)

Buscar:



Crear una petición

Si conoce el autor y el título del libro pero no lo encuentra en IberLibro, nosotros podemos buscarlo por usted e informarle por e-mail en cuanto el libro esté disponible en nuestras páginas web.

Crear una petición