Kuningas Lear (Finnish Edition)

 
9781236693334: Kuningas Lear (Finnish Edition)

Ote: ...(laulaa.)     Kell' ymmärrys vähän heikko on     Satehessa ja myrskyssä, hei vaan! -     Saa tyytyä onnen tarjohon,     Kun näet sadett' on joka ainoa päivä. LEAR. Niin oikein, poika. - Mökkiin meitä viekää. (Lear ja Kent lähtevät.) NARRI. Tämä on sopiva yö jäähdyttämään porttoa. - Lausun pienen ennustuksen, ennenkuin lähden:     Kun pappi ei työssään oppia vastaa,     Kun maltaans' olvuri liiaks kastaa,     Kun herrat räätälin tointa hoitaa,     Kun porttoja poltetaan, ei noitaa,     Kun kaikki tuomiot oikein käy,     Kun velallist' ylimyst' ei näy,     Kun kielill' ei asu parjaus     Ja markkinoilla ei varkaus,     Kun korkuri kultiaan ei peitä,     Kun portot teettävi temppeleitä,     Niin silloin mahtava Albion     Isossa sekasorross' on:     On silloin aika - ken elää, näkee -     Ett' ihminen jaloin käydä käkee. Tämän ennustuksen on Merlin tekevä, sillä minä elän ennen hänen aikaansa. (Lähtee.) Kolmas kohtaus.     Huone Glosterin linnassa.     (Gloster ja Edmund tulevat.) GLOSTER. Voi, voi! Edmund, minua ei miellytä tuo luonnoton kohtelu. Kun pyysin heiltä lupaa saada osoittaa hänelle sääliäni, niin ottivat he pois multa isännyyden omassa talossani ja käskivät, ikuisen epäsuosion uhalla, ett'en saisi puhua hänen kanssaan, en rukoilla hänen puolestaan, en millään tavalla häntä auttaa. EDMUND. Julman julmaa ja luonnotonta! GLOSTER. Niin, niin, mut vaiti vaan. Eripuraisuutta on herttuain välillä, vieläpä pahempaakin. Sain tänä iltana kirjeen, - vaarallista on siitä puhua; - olen kätkenyt sen työkammiooni lukon taa. Kuninkaan kärsimät loukkaukset saavat ankaran koston; sotajoukon osasto on jo maalle astunut; meidän pitää olla kuninkaan puolta. Minä käyn häntä etsimään ja autan häntä salaa; mene sinä ja jatka haastelua herttuan kanssa, ettei hän sääliväisyyttäni huomaa....

"Sinopsis" puede pertenecer a otra edición de este libro.

About the Author:

Paavo Emil Cajander (24. joulukuuta 1846 Hämeenlinna – 14. kesäkuuta 1913 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja kaikkien aikojen työteliäin suomentaja. Cajander oli Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori 1890–1912. Hänet tunnetaan etenkin William Shakespearen näytelmien ensimmäisenä suomentajana. Suomennokset ovat säilyttäneet asemansa uudempien suomennosten rinnalla. Myös J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat tunnetaan parhaiten Cajanderin vuoden 1889 suomennoksena. Suomen kansallislauluna tunnettu Maamme on usein laitettu Cajanderin nimiin, mutta se periytyy kuitenkin Julius Krohnin vuoden 1867 käännöksestä. Merkittävän työn Cajander teki myös Zacharias Topeliuksen Maamme kirjan suomennostyössä. Hän muokkasi perusteellisesti Johan Bäckwallin suomennosta vuoden 1878 toisesta painoksesta lähtien lukuisissa uusissa painoksissa vuosisadan vaihteeseen asti. Cajanderin oma tuotanto runoilijana oli niukka ja on pääosin jäänyt unohduksiin. Hänen runojaan ilmestyi Valikoima runoelmia -nimisenä kokoelmana 1898. William Shakespeare (kastettu 26. huhtikuuta 1564 Stratford-upon-Avon, Warwickshire – 3. toukokuuta (J: 23. huhtikuuta) 1616 Stratford-upon-Avon, Warwickshire) oli englantilainen näytelmäkirjailija ja runoilija. Hänen katsotaan olevan historian merkittävimpiä kirjailijoita ja aikansa etevimpiä englannin kielen taitajia. Shakespeare kirjoitti useita näytelmiä, niin tragedioita kuin komedioitakin, sonetteja ja runoja. Shakespeare kirjoitti teoksensa vuosina 1585–1613, mutta näytelmien kirjoitusjärjestystä ei tiedetä varmasti. Stratford-upon-Avonin Pyhän kolminaisuuden kirkon kirjoista löytyy 26. huhtikuuta 1564 latinankielinen kastemerkintä Guilelmus filius Johannes Shakespere eli William, John Shakespearen poika. Kasteen ajankohdan mukaan on syntymäpäiväksi yleisesti arveltu 23. huhtikuuta. Arvio perustunee etupäässä siihen, että kyseinen päivä on Pyhän Yrjön päivä, joka 1800-luvulla katsottiin Englannin kansallisrunoilijalle sopivaksi syntymäpäiväksi. Shakespeare saattoi syntyä myös 21. tai 22. päivänä. William oli John Shakespearen ja Mary Ardenin kahdeksasta lapsesta kolmas. Hänellä oli neljä siskoa ja kolme veljeä. William oli lapsista ensimmäinen joka selviytyi yli lapsuusiän, vaikka pian Williamin synnyttyä Stratfordiin saapui ruttoepidemia, joka vei joka seitsemännen asukkaan kaupungissa.

"Sobre este título" puede pertenecer a otra edición de este libro.

(Ningún ejemplar disponible)

Buscar:



Crear una petición

Si conoce el autor y el título del libro pero no lo encuentra en IberLibro, nosotros podemos buscarlo por usted e informarle por e-mail en cuanto el libro esté disponible en nuestras páginas web.

Crear una petición