Suomen valtatiet: Valtatien 4 historia, Valtatie 4, Valtatie 6, Valtatie 5, Valtatie 9, Valtatie 20, Valtatie 12, Valtatie 3, Valtatie 8

 
9781232024088: Suomen valtatiet: Valtatien 4 historia, Valtatie 4, Valtatie 6, Valtatie 5, Valtatie 9, Valtatie 20, Valtatie 12, Valtatie 3, Valtatie 8
From the Publisher:

Lähde: Wikipedia. Sivut: 34. Luvuissa: Valtatien 4 historia, Valtatie 4, Valtatie 6, Valtatie 5, Valtatie 9, Valtatie 20, Valtatie 12, Valtatie 3, Valtatie 8, Valtatie 7, Valtatie 22, Valtatiet Suomessa, Valtatie 15, Valtatie 23, Valtatie 17, Valtatie 18, Valtatie 14, Valtatie 13, Valtatie 19, Valtatie 21, Valtatie 10, Valtatie 29, Valtatie 11, Valtatie 26, Valtatie 24, Valtatie 25, Valtatie 16, Valtatie 28, E18, Valtatie 27, E8, E12. Ote: Valtatie 4 syntyi vuoden 1938 tienumerointijärjestelmän tultua käyttöön. Alkuperäinen reitti kulki Helsingistä Petsamoon. Helsingistä tie lähti viitostien kanssa Tuusulan Hyrylään jokseenkin nykyisen kantatien 45 reittiä. Hyrylästä tie jatkui nykyisten teiden 45, 290, 54, 2951, 3190 ja 53 reittiä Hyvinkään, Hausjärven ja Lammin kautta Padasjoelle. Padasjoelta Lahteen kulkeva tie oli numeroltaan 58. Padasjoen ja Jämsän välillä tie kulki nykyisen valtatien 24 reittiä, joskin Kuhmoisten ja Jämsän välillä tie kulki ennen uudemman linjauksen rakentamista Hassin kautta; tie on nykyisin numeroitu yhdystieksi 3291. Jämsän ja Jyväskylän välillä tie noudatti pääosin nykyisen valtatien 9 linjausta. Jyväskylän ja Oulun välillä tien linjaus kulki varsin lähellä nykyistä nelostietä Jyväskylän ja Äänekosken välistä osuutta lukuun ottamatta: Tie kulki Laukaan kautta nykyisten seututeiden 637 ja 642 linjaa. Myös Kärsämäen ja Pulkkilan osuus poikkesi nykyisestä linjauksesta kulkemalla Vähä Lamujärven rantojen kautta Piippolaan. Oulun ja Ivalon välillä tien linjaus oli enimmäkseen sama kuin nykyisin. Ivalosta tie kulki Akujärven ja Nellimin kautta Petsamoon. Ivalon ja Akujärven osuus on nykyisin kantatietä 91 ja Akujärven ja Nellimin välinen osuus seututie 969. Rovaniemen ja Petsamon välinen osa valtatietä 4 tunnettiin myös nimellä Jäämerentie. Sodan jälkeen tien pohjoisin osuus jäi luovutetuille alueille, ja tie linjattiin uudelleen Ivalosta ja Kaamasen kautta Norjan vastaiselle rajalle Utsjoen Karigasniemelle. 1950-luvun lopulla valmistui uusi...

"Sobre este título" puede pertenecer a otra edición de este libro.

(Ningún ejemplar disponible)

Buscar:



Crear una petición

Si conoce el autor y el título del libro pero no lo encuentra en IberLibro, nosotros podemos buscarlo por usted e informarle por e-mail en cuanto el libro esté disponible en nuestras páginas web.

Crear una petición